Eron myötä oon saattanut laihtua pari kiloa, mikä varmaankin johtuu ihan siitä, etten mussuta poikkiksen tai poikkiksen isän laittamia ruokia. En myöskään tee fyysistä työtä enää, joten  mun perinteisesti runsas aamupala on kiireessä helppo jättää väliin, eikä lihasmassaakaan tällä liikuntapanoksella kerry. Paha sanoa, kun en omista vaakaa ja satunnaispunnitus kerran kahessa kuussa vaikkapa äidillä ei juurikaan kerro mistään mitään. Olen normaalipainoinen, jopa hoikanpuoleinen(?), sinkku ja kaupunkilainen terve nuori nainen, joka kärsii naisille(?) tyypilliseen tapaan ajoittaisesta makeanhimosta.

Silti, ja ehkä juuri siksi, ruokailun suunnittelu on ikuinen pulma.  Ostaako opiskelijabudjetin mukaisesti, yrittääkö toteuttaa karppiajatusta (http://karppaus.info), seuratako mielitekoja, syödäkö eettisesti ja/vai luomua? Ryhtyäkö kasvissyöjäksi vai fenno-vegaaniksi? Välttääkö lisäaineita vai kantaako kotiin tiivistemehupulloja? Kokeillako jatkuvasti uusia tuotteita, vai jämähtääkö vanhaan hyväksi havaittuun? Käyttääkö aikaa  ruoanlaittoon vai mieluummin johonkin muuhun? Entäs pakkausten kierrätettävyys? Suosiako lähikauppaa, hyvien valikoimien ruuhkamarkettia vai vähän kauempana olevaa Lidliä, jossa on halvempaa maitoa? Pitäisikö valita parhaat palat kustakin?

En ole oikein löytänyt linjoja tälle mun syömiselle. Mun mielestä vegaanius, reilun kaupan tuotteiden valinta, luomutuotteet ja lähellä tuotetun ruoan valinta ois eettisesti oikein tapa toimia. Silti syön lihaa ja valitsen tuotteet ensisijaisesti halvimman kilohinnan perusteella. Liha on vaan niin hyvää, monipuolistaa ruokavaliota (ok, tiedän, vegaanikin voi syödä monipuolisesti)  ja eettisesti ehtii toimia sitten isona ja rikkaana. Käytän kyllä myös soijarouhetta, papuja ja soijamaitotuotteita (hyvää ja säilyy lämpimässä) silloin tällöin ja valitsen opiskelijaruokalassa ajoittain kasvisvaihtoehdon. Ruoan lisuke on aina tummaa pastaa/riisiä tai ohrasuurimoita tai joskus harvoin perunamuussia, kun se on niiiiiiin hyvää. Korvaan vehnäjauhot aina hiivaleipäjauhoilla. Leipää oon aina syönyt vähän, yleensä tummaa. Limsa (ja siideri :D) on aina lightia ja tuotteet yleensä mahd. vähärasvaisia/rasvattomia. Välillä syön perinteistä maitorahka+sokeriton tiivistemehu -sössöä.

Herkkuja (karkki/sipsi/pulla/pasteija/jäätelö) menee useamman kerran viikossa, mutten koe herkutteluani mitenkään holtittomaksi, paitsi sen ruokakauppabudjetin kannalta. Alkoholia menee ehkä kerran kuussa enemmän ja pari kertaa kuussa vähemmän. Kahvia juon hyvin hyvin harvoin; Frezza Mochan tai vastaavan muodossa tai 2 kertaa vuodessa kahvilassa runsaiden maitotuotteiden kera. Vihreetä teetä menee pari kertaa viikossa. Välillä on pakko saada tuorepastaa tai naudan paistijauhelihaa tai tuoreita herkkusieniä tai tuoretta ananasta, välillä kiinalaista/pizzaa/hampurilainen. Paljon menee myös kalapuikkoja ja muita leivitettyjä pakastejuttuja. Tiedostan erittäin hyvin, millon imen itseeni liikaa nopeita hiilareita tai maksan ihan liikaa jostain tuorepastapaketista tai milloin valitsen Chiquitan sen Reilun kaupan banaanin sijaan. Kaikesta syyllisyydestä huolimatta ruokaostokset on ihana tekosyy päästä shoppailemaan ja kirjottamaan shoppauslistaa. I'm loving it.