Ois voinu vielä tarkentaa ajatuksia, liittyen siis edelliseen kirjoitukseen. Mutta ei jaksa. Joka tapauksessa, tuo A-luokan kansalaisuus on tuossa tapauksessa vaan jokin määrittelemätön tila, johon välillä tuntuu suuren osan ihmisistä kaikki toiminta tähtäävän. En siis tahdo väheksyä esim. postin tai muitakaan duunareita, ehen todellakaan.

Tän päivän saavutus on kai se, että pyöräilin Helsingin rautatieasemalle (junalla kotiin). En ihan tarkkaan jaksa mitata matkaa, liekö jotain 15km, ainakin "eksymisineen". Ajattelin, että pitää kokeilla, josko joskus jaksais vaikka pyöräillä tulevalle laitokselle ja takaisinkin. Tällä kertaa jätin paluumatkan väliin laiskuuttani + että oisin huomennakin työkykyinen. Vaikka harvemmin lihakset 30km chillistä pyöräilystä kipeytyy...

Poikkis sais jo tulla kotiin. Oiskohan silläkin jo vähän ikävä mua? Mitähän se ylipäätään kelailee siellä pusikossa? Varmaan vaan suunnittelee roolipelejä ja päivämatkojaan. Ja sit se suunnittelee vähän lisää roolipeliä. Huoh.