Mä en ole koskaan ymmärtänyt käsitettä seksistä ilman tunteita. Lienee selvää, että jotain tunteita tunteettoman seksin harrastajallakin on, koska ihmisellä on aina, joka tilanteessa tunteita. (Tai ehkä ei, jos on psykopaatti. Mutta mä en harrastele psykopaattien kanssa.) Tunteilla tarkoitetaan kai romanttisen rakkauden tunteita. Mitä on romanttinen rakkaus?

Mulle tulee tunteettomasta seksistä mieleen, ettei koeta tarvetta sitoutua seksikumppaniin kuin seksin ajaksi.  Jos olisi romanttisesti rakastunut, luultavasti haluaisi sitoutua? Koska romanttisesti rakastuneella kai olisi tarve päästä toistuvasti rakkauden kohteen lähelle? Romanttisesti rakastunut ehkä tahtoo olla rakkauden kohteelleen ainutlaatuinen?

Onko romanttinen rakkaus sitä, että on romanttisia haaveita? Mitä ne on? (Tässä kohtaa tulee mieleen biisi sanoiltaan: "I wanna stand with you on a mountain...") Liittyykö romanttiseen rakkauteen ehdottomasti tulevaisuudesta haaveilu? Mutta entäs, jos on sitoutumispelkoinen? Tai mitä jos ei luota rakkauden kohteeseen ja hänen käyttäytymiseensä tulevaisuudessa? Tulevaisuuden suunnittelu yleensä vaatii sitoutumista tulevaisuuteen... Voiko rakastaa romanttisesti, jos on sitoutumispelko?

Ilmeneekö romanttinen rakkaus vain kliseisen verbaalisesti? Siis lempinimillä ja metaforilla höystettynä muutamalla mahtipontisella konditionaalilla  "Oi puuppeli, tuoksut kuin kedon kukka, kosketuksesi saa minut värisemään kuin haavanlehden, voisin kuolla vuoksesi." :D  (Hitto mä olen hukassa tänään!)

Voiko rakkautta osoittaa fyysisesti, ja voiko toisaalta samaa fyysisyyttä olla myös ilman romanttisia tunteita? Jos fyysisyys on kuitenkin aitoa, eikä syystä tai toisesta vastentahtoista tai muuten feikkiä? Vai tunnistaako tosirakkauden vain teoista, siitä, että asettaa toisen edun oman edun edelle? Toimiiko rakastava aina epäitsekkäästi, vai voiko jopa itsekkyys olla jokin rakkauden tunnusmerkeistä?

Ehkä romanttinen rakkauskin muodostuu kuitenkin monesta monimutkaisesta osa-alueesta ja niiden vuorovaikutuksesta? Ehkä se on liian epätiedostettu alue tarkemmin eriteltäväksi? Ehkä rakkaus on jonkinlainen musta aukko, jonka vaikutuksia voidaan kuvailla, mutta jonka syvimpään olemukseen emme ikinä pääse? (APUA, mitähän fyysikot tähän sanoisi.)

Entä tunteeton seksi parisuhteessa? Jos ollaan pitkässä suhteessa ja hyviä ystäviä (ystäviä kuitenkin rakastetaan, joskin  useimmiten ei-romanttisesti) ja seksi rullaa, niin puuttuuko yhtälöstä jotain olennaista?  Romanttista rakkautta? Vai voiko se vaan ilmetä eri tavalla kuin suhteen alussa, vai pitääkö käsitteestä pudottaa etuliite romanttinen?

Henk. koht. olen sitoutumisen puolestapuhuja... ja ehkä jonkun mielestä romanttisen rakkauden talloja. Mutten rakkauden talloja! Sitoutuminen on monessa suhteessa aika käytännöllistä, mutta en mene siihen nyt sen tarkemmin.

Kuitenkin, eksä  kävi eilen avautumassa the panosta.  Avautumisen sisältö koski panon herättämiä tuntemuksia ja tunteettomuuksia. Pano ei herättänyt parhaita mahdollisia tuntemuksia, koska tunnepuolella oli vajausta (joskaan ei tyhjiötäkään) ja morkkis heräili jo panon aikana. Panetuskin oli taas ennallaan. Että sellaista sitten.